Seuran toimintasäännöt

Seuran johtokunta 2007 (yhteystiedot)

Keminsuulta Kallinkankaalle    

Keminsuun Kisa 50 vuotta

Tänä päivänä Keminsuun Kisan nimi yhdistetään ilman muuta Kallinkankaaseen. Kun seura yli 50 vuotta sitten, vuonna 1949 perustettiin, tilanne oli toinen. Keminsuun Nuorisoseuran talossa perustettu seura oli alunperin nimenomaan yleisseura, jonka alkuvuosien toiminnan näkyvä saavutus oli Liedakkalan urheilukentän rakentaminen.

Itsenäinen hiihtoseura Keminsuun Kisasta tuli vasta 70-luvun puolivälissä, kun hiihtoihmiset halusivat päästä entistä näkyvämmin esiin vuonna 1950 pitäjäseuraksi perustetun Kemin Kunnan Urheilijoiden, nykyisen Keminmaan Urheilijoiden riveistä. 70-luvulle asti keminmaalainen urheilutoiminta oli esiintynyt kunnan ulkopuolella Kemin Kunnan Urheilijoiden väreissä, vaikka kyläseurat, Keminsuun Kisa yhtenä, toimivat kaiken aikaa itsenäisesti ja varsinkin 50-luvulla vilkkaasti.

Hiihtoseurana Keminsuun Kisa tunnetaan kolmesta asiasta. Suuri joukko keminmaalaisia ja kemiläisiä nuoria on saanut hiihto-oppinsa Keminsuun Kisassa. Kallinkankaan hiihtokeskus tuskin olisi nykyisessä muodossaan ilman Kisaa ja monet huippuhiihdot olisivat jääneet näkemättä ilman Keminsuun Kisan rohkeutta anoa Suomen Hiihtoliitolta arvokisoja.

Pia Lammassaari, ensimmäinen mestari

Varsinkin 1980-luku oli Keminsuun Kisalle näkyvää aikaa. Juniorihiihtäjiä oli mukana satapäinen joukko, taitavia vetäjiä riitti ja ennen muuta hiihtäjien vanhemmat olivat aina valmiita talkoilemaan. Tulosta syntyi. Vuonna 1983 Keminsuun Kisa oli koko maan paras Hopeasompaseura ja seuraavana vuonna Pia Lammassaari voitti 18-vuotiaiden henkilökohtaisen Suomen mestaruuden. SM-mitaleita tuli lähes joka vuosi, mutta SM-kultaan on Pian ohella yltänyt vain Juhani Palosaari 90-luvun alkupuolella. Juhani onkin Kisan paras miespuolinen hiihtäjä kautta aikojen.

Keminsuun Kisan alkuvuosien toiminnan voimakaksikko oli ensimmäinen puheenjohtaja, nykyinen uittoneuvos Antti Mustonen ja ensimmäinen sihteeri Ensio Pöyhönen. Itsenäisen Kisan alkuajoilta liikkeelle paneva nimi oli Viljo Krants apunaan toiminnan vetäjinä Anja Toppari, Pentti Hast, Väinö Regina, Anja ja Kari Varonen monia muita unohtamatta. Alusta lähtien valmennuskuvioissa oli mukana myös Esko Antman, joka oman hiihtouransa jälkeen vaikutti lähes kaikkien kisalaisten SM-mitalistien valmennukseen.

SM-hiihdot "suolana"

Kun kilpailumenestystä 80-luvulla rupesi kertymään, heräsi ajatus arvokisojen saamisesta Keminmaahan. Kilpailujen järjestämiseen paneuduttiin tarmokkaasti, uutta tekniikkaa oltiin valmiit kokeilemaan ja Kallinkankaan hiihtokeskuksen kehittämisessä tehtiin yhteistyötä kunnan kanssa. Suomen Hiihtoliitossa seuran työ huomioitiin ja niinpä Keminsuun Kisa on isännöinyt sekä nuorten SM-hiihdot että mausteen kaiken päälle yleisten sarjojen SM-hiihdot vuonna 1995.

Kaikessa toiminnassa on yleisohjeen ollut oma tekeminen. Tästä yksi esimerkki on oman tulospalvelujärjestelmän kehittäminen, mikä lienee melkeinpä ainutlaatuista Suomessa. ATK-alan ammattilainen Reijo Vuontisjärvi houkuteltiin asialle 80-luvun puolivälissä ja jo 1987 nuorten SM-hiihdoissa Vuontisjärven ohjelmilla hoidettiin sekä henkilökohtaisten matkojen että viestien ajanotto. Vuoden 1995 takaa-ajon SM-hiihtoihin kehitimme oman lähtövalosysteemin, joka sai ansaittua huomiota ympäri maan. Muutenkin tulospalvelujärjestelmämme toimi siihen malliin, että Suomen Tietotoimisto kiitteli saaneensa tulokset heidän kannaltaan paremmassa muodossa kuin koskaan ennen.

Heikki Roimela (kirjoitus Kemski 50.vuotisjuhlavuonna -99)